[Originally published in English. The English version was published in Arctic, September 2019.]

Appighoiyok: Danita Catherine Burke (James Panioyak)

Ikaluktutiak, una nunaliitni tahamani Kitikmeoni aviktoghimaningnani Nunavut havakvigiliktat ukkua Polar Knowledge-kut Kanatami (UKKIUKTAKTUK) una nuttak naonaiyaiyiuyut havakviat, una Kanatami Kuttiktuni Ukkiuktaktumi Naonaiyaiyiuyut Havakviat (CHARS-kut). Tatvani Nuvaipa 08 2018-mi ukkakatiginggaghimayaga una Marla Limousin, Ataniluloaktok Titigaktiovluni Hamlatkuni Ikaluktutiami tatva kanok ihomagiyakakmangmata haffuminga CHARS-kunik tatvalo kanok ikpigiyakaktat hapkua nunnakatigit tatvani.

APPIKUTA: Kanokli ukkua Hamlatkut nunaliitni illaukataohimavat ihoaghaitjutighaitnik haffuma naonaiyaiyiuyut havakvighatnik?

KIUTJUTA: Aghukutaoloaghimayok, hivulikpamik aivatjutigiyaoloaghimayok hamna naunaiyaiyiuyut havakvighaat tahamungakuvlugu Ikaluktutiamut tatva hivituyomik aivatjutigiloaghimayaat tahamungakuvlugu. Tatvalutaok allat hapkua nunaliit hamani Ukkiuktaktomi namagiyagaluangat piyomavlutjuk. Naonaitok, Iqaluit una kavamakakviuyok. Ihomayunga Kamanikjuak pikataoyungnaghiyot tatvalo ahhu Kangighinik. Kinguani tikoaktaohimayok una Ikaluktutiak, kangangulikmiyok 9 uvalunin 10 ukkiut nallikmiyot. Tatvunga innulikinikut pivalialikinikut naonaiyaihimayot, uvalunin uppalungaighimayaghaita naonaiyaihimayot haffuminga havagiyaoniaktomik kanok ukkua nunaliit ikpiginiakatjuk kakugugalok hivunighami. Tatva illaukataotkuyaohimayugot taimatot naonaiyaititlugit. Ikkayohiaghimanahugiyatka mannighanik ukkua hamalatkut onipkaliokutighanik titikanik tatvanganin havaghitaohimayot ukkua CHARS-kut katimayigalaatkut katimakataghimayot tatkighiot nattagangat. Ukkautikakpaktot hunnanik ayoghaotaoniaktonik,kanoklu havagiyaohimaktonik, kanogilinganiakmangata tatva tohaktitikatainaghimayot kanogiliogotighanik. 

APPIKUTA: Huokli hamna iglukpiokvighat CHAR-kut hilataniitpa Ikaluktutiap iglukpakakvioyot tikuaktaohimava?

KIUTJUTA:Taimatot ihoaghaktaohimayot ukkua CHAR-kut pikataoyumahimangmata kanningani haffuma nunaliitni, tatvalo ihomaghotaohimayok ammiyonik mikkiyonik iglukpioklotik uvalunin ataohikmik angiyomik iglukpakakniagiaghaita. Tatva taimatot havagihimayat tatvalo kanoklu takkunakniakmangata tatva kinguani ihomalioghimayat ataohikmik angiyomik iglukpakakniaktot  tatvalu ilangit hapkua ihomaghutaohimayot ahivaktaovlotik tatvanga [tughiotaoyomit] pikataovlugo una naotiakakvighak. Mikkiyunuami havagihimayagaluangat angivalangitok, uvangali pikataohimayunga tatvani ilanga hamna havagihimayavut ataohik iglukpakakvighak. Tatva hamna nuna anginnighaoyok ataohik iglukpakakvighak tikoaktaohimayot ilangataok Ikaluktutiami igluut akungani iglukpiokvioluni havaktot nayogaghaitnik tatvalo naovalialotik iglukpiokvighait taima havagiyaovalialiktok tatja. Tatva hamna nayogagiliktat kanitpiaghuni nunaliitnin taima piyomahimangmata, avighimaninga hamna immap kukloakvia tagiokmut mahaktigangat. Taimmaitkaloakktitlugo hamna iglukpakakviat pinikpiaghuni takkughaoyok nunaliitni iglukpakakviatnin. CHARs-kut huli angmaktiktaohimangitok tatva ihomagivaktavut kakugu hamna angmaktiktaoniakat, tatva aipangani havagihimayavut hapkua angmaktaoniagahugivlugu tatvani Kanatami 150-nik [naliotihimalikmat], kihiani taimaihimangitok.  

APPIKUTA: Kanokli pikataoyomavlutik inuit kaikatagomaniakat Ikaluktutiamut tatvalo tatvunga  CHARS-kunut naonaiyaiyiuyut havagiaktokvigilutjuk?

KIUTJUTA:Tatva pikataoyomaninga inuknin hilakjuamin ammigaikpalianginaktok. Koyagiyaokataktugot aittoktaovaghota kaikataghimayonit naonaiyaiyioyonit. Tatva una ataohik itkaomanaktok Inuit nakitlikak kaiyomakataktot pikataoyomavlotik tahamani ukkiuktaktomi naonaiyaikataoyomavlotik kaoyiyagiaktokataoyomavlotik; nanminikmik nunatagahoaghimaitomik,kihiani nalvaghioknikut uyagaghiokvighanik. Una ataohik nunaoyalioktaohimayok Japan-mingakhimayok ukkua Japanese kaoyihaktigiyaitningaghimayok koviagiyaga tatva ihivgioghugo una nunaoyalioghimayaat tatvalo naninmangata Japan, Tatva una Japan naonaipkutikaktok tahamanikataoyok Ukkiuktaktomi.

APPIKUTA: Kanok tuhaomattitikatakihi nunaliitni kinamik tikkiniakhimavat nunamingnut?

KIUTJUTA:Tuhiotihimayavut ukkua POLAR-kut tuyokatakoivlogit attilioghimayonik tatkighiot nungotagaikpat kitonik tikkiniaghimayonik imma tohaktittigiaptingnik, “Takkuk, tikkitokakniak uvalunin ukkua Vancouver-miotat Aquarium immakmiotakanik munnaghiyioyot kainiaghimayot, uvalunin ukkua puvyaktikaknialiktok.” Hunnaogaloakat, ihoaghaiyungnaktugot tikkitukakniahaktitlugo ilihaotaoyughanik tatva tikkitukakat ukkua naonaiyaiyioyut ilihaikatakuvlugit nunaliitnik, kihiani taimatot takkunakpalangitot huli. Tatva tughiktoihimayugot ihoaghailuta, uktotigilugo havaknaigaikpat takkuptaikatakluta ukkua naonaiyaiyioyut tikkitagaikpata takkupkaikatakulugit havagiyamingnik kanok naonaiyaikatakmangata tatva taima ukkaotigikataghimayavut kihiani havagiyaohimangitot huli.

APPIKUTA: Kanokli hapkua amigaikpalialiktitlugit pulagiakataktot Ikaluktutiamut hapkua Ikaluktutiakmiot ihomagivatjuk?

KIUTJUTA:Auyami 2018-mi ummilgunaghimayok hamani. Tikkitokaghimayok innugiakpiaktonik tatalo tamaita hapkua piyomayot hamanga nunaliitnin kitonit inniknighanik ingolgamiitnitlo, ilangit nakukpiaghotik ilangitaok namangitutik.

APPIKUTA: Kanok namagiyaovat kanoklo namagiyaongitpat hapkua pulagiakataktot naonaiyaiyagiakataktot?

Ilangit hapkua namagiyaokatangitot naonaiyaiyagiakataktot ukakatikagomayut inolgamiitnik naghaktoakataghotik ukkumianik aittutighamingnik nutakanut katimayaktokataotkuvlugit aittoktaoniaktugivlugit. Ukkua naonaiyaiyiit laisighaitnik tunniyaovaghutik nutakanik taimatot aittoikatakniaktugivlotik taima namangitok. Tatva okaotihimayavut tatva taimatot namangingitavut nutkaktihimayavut naonaiyaiyioyut havagiyamingnik. 

APPIKUTA: Kanok alangokpialialika nunaliitni ihoaghaotighaitnik hapkua naonaiyaiyiit tikkikatakpalialiktitlugit?

KIUTJUTA: Tatva ihoaghaivalialiktugot opaotiniakutighaitnik hapkua inolgamiit uvalu inniknighat. Ukkua innikighat ihomatungmata hamani ukkiuktaktomi tatva akkiliktaoyagiakaktot onipkagiyamingnik. Hapkua ayungitmata iliitiaghimavlotik illikut okaohikmingnik atughotik taimataok akkiliktoktaoyagiakakmiyot havaktutot. Ihoaghaihimaliktugot katimayiokataktughanik attilioghugit imma Maiyauyup Inniknighat Okaotjiyiovlotik Katimayiit tatvataok taimatotaok Maiyauyup  Inogamiit Okaotjiyioovlotik Katimayiit. Tuhaktittitiaghimayavut ukkua POLAR-kut tatva kittut kainialigangata okakatikagomakpata inolgamiitnik inniknighaniklunin opaotiyagiakaktot hapkuninga katimayioyonik kiniaghianiakmata kitonik pikataoyughanik taima ilihimayonik onipkaktoghanik okakatikagiangita. 

Tatvalotaok nutakanik hulilokagutighaitnik ihoaghaiyomangmiyugot. Havakatigihimaliktavut ukkua naonaiyaiyioyot tavani New Zealand-mi pikatigivlugit ukkua Mauri – ukkua Mauri iliitkuhikakmata tatva kagitaoyakut havakatigivlugit ukkua nutakat olapkioyagivlugit illitpaliavaktot ningaomagiyamingnik, itmingnik pitiakutighaitnik hunnaniklo kihiani tugaghimayot hapkununga Mauri-nun. Ukkua kaihimaliktot hamunga ukkiuktaktumot ihomagivlugit hapkua Inuinnait nutakat ehoaghitiyomavlogitaok hapkuninga havagihimayamingnik okaotivlugit., ihivgioghitkovlugit,olapkioyagitkuvlugitlo hapkua ilihaitjutit kagitaoyakut ilihaotigiyait tatvalo kaiffakniakugot kanoklo hamna ihoaghitiakniakitigo.’ Taimatot ilihaktitivaktait innuhikmiknut ayogaghaitnik, tatva taimaitonik naonaiyaiyioyonik havakatikagomayugot.

Hapkua havaiyomayavut ihoaghaivaliayomayavut,hapkuataok attikaktot Arm Chair Traveler Series inniknighanot ihomagivlugit hamani nunaptini. Taimataok nutakanik togagotighaitnik hapkununga katimayigalaatnun ilihimayakakata. Havagihimaktavut hapkua ihomatuyot hamani nunaptini naonaiyakhimalogit kagitaoyakut Facebook-kut uvalunin kagitaoyat ihoakutaitnun titigaghimalogit onipkagiyait taima havakatigihimagomayavut. Havagivaliayomayavut ukkua naonaiyaiyioyut uvaptininaongitot naonaiyakvigivlota inmingnak ikkayutigivlugo hamna havagiyatik, kimaikatakuglugit hunnanik havagiyait ikkayotaovakuvlugit 

APPIKUTA: Ihomagiyakakit huok hamna Ikaluktutiak tikoaktaohimava hannaviovloni haffuminga naonaiyaoyioyot havakvighatnik CHARS-mi?

KIUTJUTA: Naluyaga kanok kiotjutighanik kihiani hamunga tingmiyungnaktot Edmonton-min ubluinak ataohik ihomagiyaga immakak hamna tingminik pitjutaoyungnaghiyoklo. Ihomayunga kikiktamiogapta ukkiuktaktokmiotutalo taimaitungnaghiyok. Hamani hamna tagiok hatkiomangmat omiakukutighat, hamnalo Ukkiuktaktomi Omitjat Ingilgayanga tatva okaotaoloakatakpangmiyok. 

APPIKUTA: Kanok hamna Ukkiuktaktomi Omitjat Ingilgayanga tatva okaotaoloakatalika Ikaluktutiami?

KIUTJUTA:Ilangi hapkua inniknighat onipkaghimayot takkuvaghimayamingnik hapkuninga omianik tagiop attagukataktonik hapkuningalo takkiyunik kingotinik tagiop natkanianingaktonik kayaktoghutik. Tuyaomavakmiyavut taimataok tavani Tahioyakjuami Hudson’s Bay-mi. Havakpaghimagama tavani Tahioyakjuami takkuvaghimangmiyot Inuit hapkuninga omianik tagiop attagukataktonik tatvalo nipigiktonik taghiop illuagukataktonik tatva ihomagiyaoliktot hapkua nipigiktot ihoilotaokataliktot omayonik taghiokmiotanik. Tatva ukkua Ukkiuktaktomik Nanminikaktot Katimayigalaat tikkihimangmata malgok tatkikhiotik kangighimaliktot Saptaipa 2018-mi, ukkua katimayigalaat Maligalioktioyut Maligaliokvikjuami nakkitlikak Kanatamiotat tatva kaihimayot hapkuninga kamanakataktonik kimilgogiaktokhutik hamani ukkiuktaktomi, tuhaktihimagaptitku hapkuninga hunnanik takkuyaokataktonik ukkua Katimayigalaat kuklughimayot taima tuyagamik. 

APPIKUTA: Kanogitonik kamanaktonik ayughaotaovakpat hamani Ikaluktutiami?

KIUTJUTA: Tatva ihomalotigingitavut tatja hapkua kamanaktukagiagha hamani ukkiuktaktomi. Hamani Ikaluktutiami ukkiuk kangitomi 2017-mi hapkua talimaoyut omiakjuat tikkihimayot hamunga tatvalo 14-guyot omitjat illikut nanminigiyaoyot tikkihimayot nakingaghimayot hilakjuamit. Omitjat tikkihimayot Germany-mit, Cayman Islands-nit, Denmark-mitlo. Hapkua omijat tiptaoyakaktut 28-40-nik takkitigiyut. Hapkua tikkikataktot ihomakatiangitot ilangit kamikangitotik omiaktokpaktut taima ihomativaktatka imma “ ilihimagaloakin tahamaniliktotit Ukkiuktaktomi Omitjat Innilgayangani?”uvani ukkiumi attoktumi allangayok tatva hikkugalungmat tagiok omianik tikkitokangitpiaktok. 

Hapkua nakkitlikak inuit omiakut tikkikataktot opaotikatakvighatnik ihoaghitihimayagiakaktogaloit hapkua naonaipkutait kinnaokmangata nakingakmangatlo ihivgioktaovighatnik kihiani taimailiongitpata kanokmi? Hamani Ikaluktutiami Palihimavikaktok immakak 6-sioyut palihimat havakataktot kihiani talimaokataktot ataohik unnagoighikataghuni. Tikkitokagangat omiakjuamik, tungahuktitaokataktot kanokmi nauna. Ammigiyaoyagiakaktugaloit kihiani ammigiyaokatakata ukkiuktaktomi omitjat ingilgayangat- hapkuninga illikut nanminigiyaoyot tatvalo hapkua omiatjuat pulagiakataktot tikkikataotait uvalunin omitjat maniliokutaokataktot – hunanikli akyakatakat? Hunanik omiangit illulikakat?  Ilihimayaongitot kimilgoktaokatanginamik.

Takkupkaikataktunga innungnut hunnanik okioktaktomi naonaiyaotinik ukkaotivlugit hamna nalvanguyaohimayot tagiop natkannit tatvataok onipkagiihimayavut hapkua puvyaktioyut tagiomi puvyaghimangmata hamani puvyaktokaghimangitmat hamani tagiokmi. Tagiop natkanit omayokaktok ukkua Vancouver Aquarium tagiokmiotanik omayonik pamighakvik puvyagiakhimayot hamunga taghiop natkanit nalvaghimayot omayonik nutakat ihivgiokataktaghaitnik hapkuninga allatkinik pughimavlugit immakakvioyonik ihivgioktaokataktoghanik. Ihomayunga tagiokmi omayukakat naonaiyaktaongitot, tatva hapkua omiakjuat tikkikataktitlugit tulakangata kihakhimangangatalunin angiyonik kihakakmata ihoiyaotivagungnaghiyotli omayonik nikkighaogaloanik, tatva ilihimanginaptitku kanogitonik omayokagiagha hamna tagiop natkanitonik omitjat tikkitinagit tatva kimilgoktaoyagigiakaktogaloit taimatot angektaoyakatagiangita ‘hii tahamunga kiyainagialioyohi hamungaongitok.’ Taimaitonik naonaiyaotinik nigioktugot kakugunoak.

APPIKUTA: Ukkua Naonaiyaoyioyut Havakviat CHARS-kut ikkayokatakat naonaiyainikut hapkuninga tagiop natkanit omayoknik?

KIUTJUTA:Hii, ikkayoktikakataktot. Ilihimanginapkit hunaoyaghaita attiit, kihiani ukuangugaloit Vancouver Aquarium-kut, tikkitaivaghimayot puvyaktioyonik tahamunga puvyagiakataghimayot kungialiogotik tagiop natani takkupkaikataghimayot omayonik alliagiyaoyot. Hii taima, ukkualu  [CHARS-kut] pikataovaktot. Tatvalotaok katimakatigikataktavut ukkua [CHARS-kut], kihiani pilihaktavut. Kihiani takkuvugit hapkua piksalioghimayot tagiokmiotanik tatvalu tauktughugit hapkua omitjat angiyot tikkikataktot kaplunanik tikkitikataktot… pikangitmata okaotjiyioyughanik imma ‘ hamunga kiyagiakaktohi hamungaongitok,’ tatva ihomanaktok hapkua ihoaghagiakaktot tohaktitjutighat, havagiyaongitmata huli. Nigiogiyavut hapkua puvyaktioyot naonaiyaotait tohaktitjutaoyungnaktot omitjat ayogaghaitnik. Hapkuali mikkitkiyat omiat hamunga tummikamut tullakataktogaloit.

APPIKUTA: Tikkitokaghimava omianik hamunga Ikalauktutiamut tatvani ukkiumi atoktomi?

KIUTJUTA: Immanak. Uvangali ihomagiyaga imma kanogalok hapkua omiakmiotak kaplunaat manikmik niovgotikakatakat hamani nunaliitni taima naonaipkutikagaloakat hamani Ukkiuktaktomi, Ihomayunga immakak $40 tallanoamik. Taimanok havaloaknaghotik unnagonaktot ihomanaktok huokli omiaknik tikkitvioyomavita? Tatvalo naonaktok ataniktoingitnapta omiakagomangitugiluta okagungnangitnapta. Hapkua nunaliit kingiyungnakat okaklotik omitjanik hamunga tikkitvioyomangitugot? Ihomaliokutigivaktagalo kanok hapkua omitjat nunaliitnun maniliokutaovakpat. Ilihimayagaloaga hamna innulikinikmut aktuangayok, kihiani ilihimangitnapku kanok maniliokutaovakpat hapkua omitjat tikkikataktot nunaliitnun.

APPIKUTA: Onipkagiyungnakiok kanok hamna innulikinikut aktuangavat hapkua omitjat kaplunanik polagiakataktonik tikkipkaikataktot?

KIUTJUTA:Hamna innulikinikut aktuanganinga nakukpiaktok tatva taima polagiakataktonik takkuyaghaitnik ihoaghaikataktugot. Ilihimayugot tatva that 75%-mik hapkua tikkikataktot hamunga ukkiuktaktomut havagiakataktot, nakilikak inuit tikkikataktot iliktotaok. Tatvataok hapkua CHARS-kuni naonaiyaiyioyot tikkikataktot, Inuit amihuyot ahinnit nunaliitnin katimayaktokatakpaktot, tatva taima    75 % naonaitok! Uktokugupkit tatva aullakatigiloit takkuniagavit umingmaknik tatvalunin takkuyumagovit Ovayokmik una onipkaktoangungmat, pikataoyomaniaktotit ahhu aih? Ihomagiyaga taima hapkua 75 % inuit tikkikataktot katimayaktokataktotlunin maniliokutaoloaktot hapkuangungitok omiakmiotanit tikkikataktonit.

Ukkua omiakjuakmiotat Crystal Serenity-mik nanminikaktot okaghimaliktot tikkipkaikatalioktugiyot hapkuninga 1800 inuknik uuhiyungnaktonik omitjanik taimakataghimangmata kihiani malgoknik omianik hannavaliayot uuhiyungnaktonik 100- 150-nik inuknik hapkuninga National Geographic, ilihaitjutaokataktonik naghakatagomavlotik, tatvalo hapkuninga illitkuhioyonik ilihimatiaktonik okaotjiyioyughanik havaktikaklotik. Tatva taima havaghakakpaniaktot hapkua nomiktigiyiovaktot tatvalo onipkaktioyoniklo omitjanot opaotikataklotik havaktitaovakniaktogaloit ilangitli taimatot havakpaliktot, ataohik aknak hamanikmiotak taimatot havakaliktok omiaktokataokataghuni aullakataokataktok pikatikakmiyok huli aknamik tatva koviagikpiaktak maniliokutigivlutjuk.

Tatvataok hapkua uttukatakjuit iklokpaminiit Kapanitkut iglutigaloangit ahigoktiktaokunagit pihimayavut: Hivulikpamik 1 nuhimayavut hapkjua Kapanitkut iglutigaloangit tahamunga polakatakvighamut unnagoighikvighamut. Tatvanganit 2 igluit hilatait ilingaiyakpaktavut. Pingahuatnik 3 iglutait illuliit ilingaiyakpaktavut. Hitamatnik 4 iglutikakmiyugot uutokakmik tahamani unngoighikmioniaktomi una ilingaiyaklugo iglu nipitiginikut hannaoyaktit havakviginiaktat hapkua inolgamiit hannaoyakvigilutjuk, tatvalo una hannaoyakvioniaktok kappitokvikakniaktok niovavioluni hapkua polagiakataktot niovikvighatnik hunanik hannaoyanik niggivikaklonilu. Hannatjutiniaghimayavut hapkua polagiakataktot opaotikatakvighatnik.

APPIKUTA: Kanokli hapkua inolgamiit pikataovalialikat hamna haviknik nipitiginik hatkighimalikmat?

KIUTJUTA: Hapkua inolgamiit innuhuktok, ayughaliktot iliitkohiktotinikut ayuligamik , kihiani una ataohik innuhuktok, Andrew, aitoghimayanga uminga… ilihaktoni pikataoliktok uvagot opaotihimagapta Palihimanot Innulikiyiitnun okaotivlugit kinniktugot 10-nik inolgamiitnik pikataoyomayonik haffuminga haviknik nipitiginikmik, tatvalo ilihaktitaoniaktot hannaoyaknikmik. Una Andrew ilihakataohimayok, innighigami ilihaotiminik, kaihimayok uvamnot naghaghimavluni hannaogaminik okalaktok uvamnot,‘ aak una hannahimayaga illiknot aitogomavlugu.’ Una pinniknighaoyok aittutaoyonit uvamnot. Una inolgamik hannaoyalgukpiaktok ilihaghimangitkaloaghuni hannaoyaknikut, uvanga tittigaghaitnik tunnihimayaga tittigaoyakuvlugit hapkua ihumagiyaminnik amigaitonik ihomagiyakagaloakmat… tatja unnanmingitatka hannaoyagait. Innighiyomanigoma havagiyamnik hoiktinagalunin aolaktinangalunin tatva una haviknik nipitiginikut hannaoyakvighak innigoyagaloaga.

APPIKUTA: Havakatigikatakihiok ukkua CHARS-kut polakataknikut havagiyaoyughanik tatvani naonaiyaiyioyot havakviatni?

KIUTJUTA: Aipanganingoktok ilitogivaliayaga hamna havakviakviokatakmat kitonit tikkitviokatakmat ihomagihoiklogit hapkua omitjat angiyot tikkikataktot. Ihoaghivalialiktugot polagiakataktot takkukataktaghaitnik, ubluinak takkuyaghaitnik uvalunin unnaikatakvighaitnik. Havakatigihimaaktavut hapkua anguniaktioyut tatvalo angotighanik havakaghotik nanminikaktot ihoaghaikatigiyomavlogit havagiyaghaitnik. Ataohik uktotigilugo, takkupkaikatakluni naotianik tatvalo manikamik ihivgiokatakluni hapkuninga havaotaovaghimayoni taimani ingilgani, tavalo havagivalialigoptitku hamna iliitkuhitokanik takkupkaikatakluni polagiakataktinik iliitugivalianiakmiyavut hamna poikuktaohimayok hunanik naotianik havaotikakpaghimavat taimani ingilgat.

APPIKUTA: Kanokli hapkua CHARS-kuni havaktot Polar Knowledge-kuni pikataovalialikat hamani Ikaluktutiami?

KIUTJUTA: Ukuatli Polar Knowledge-kuni havaktot, ihomalotikaknigupta okakatiginiaktavut, taimataok ihomalotikaknikata okakniaktot uvaptingnot, tatvalo katimakatigikataktavut ataohikatakhota tatkikhiotmi okakatigivlogit kanogitonik havagiyaovaliayonik. Pikataoyomainaktoklo ilaliotiyomainaktot hamani nunaliitni; taima tungahoktitavut illaliotiyomainaktavut hamani nunaliitni. Ihomagiyaovaliayot kinaongmangata hapkua tikitpaliayot hamunga nunaliitnun tungahokuvlugit pitiakutiyugot…ihomayunga havakatigitiaktugot notangugaloaghuta havakatigitiaktugot. Ikaluktutiakli allangavyaktok nunaliitni ahinin…allatkinnik inuknik nakitlikak hilajuamingaghimayonik inukaliktok hamani. Kangahanoak nigikatigiktugot allatkinik hilakjuakmiotanik nikkilioghimayonik kuvianakpiaktok taima. Takkupkaihimayugot nunakatigingitkaluaghota inukatigiktugot, Inuinaongitot allatkit innuhikmingnik takkupkaihimayot kovianakpiaktok taima.

APPIKUTA: Kanokli ikkayokatigigungnakihiok ukkua CHARS-kut

KIUTJUTA: Havakatigihimaaktavut, kaoyimakatigiktugot hivolikpamik ubluanin tikkihimangmata tatva ukkua Hamlatkut tatvalu inukutait tatvalo ukkua CHARS-kut havakatigitiagiakaktot ikkayokatigitiaklota nakoatot. Koviahuktugot ukkua CHAR-kut ikkayoktigigaptitku uvagot nunakatigighuta ayogoikpalialiktugot, tatvalo Inuinait havakatigitiaghutigo ayogoikpalialiktugot. Oktotigilugo tatva mikkiyunoaknik igluliokatagomayugot nayogaoyughanik hamani iglukiliokatakmata, opaotikataktavut ukkua CHAR-kut okaotivlugit ikkayoktikagomayugot mikkiyunik igluliogomavlota tatvalo annugitoktonik kulliktotighanik hannayomayugot hunaniklo ihuakutighanik ohokjuaktokpalangitaptini iglukutiptini havakviptingnilo.

APPIKUTA:  Huok hapkua mikkiyonoiit iglut ihomagiyaovat?

KIUTJUTA: Uvangali havagiloakpakapkit hapkua inolgamiit hamani nunaliitni tatva hamna inminikkataknik ayoghaotaoloakpangmat. Uvangali hamani ukkiuktaktomi nunakaligama 38-nik ukkiunik. Uvagot hamani nunaliitni ilihimagaptitku kina hoiktokagangat nunaliitni tatva ilihimatialiktugot kanogiliogiagha hoiktokagangat, hapkua hulitjutighat havaginahoakpaktavut 1, 2, 3, 4, 5; taimaitagiakangitugaloak, tatvanganin ihomagiloaliktatka hapkua ingolgamiit. Aipangani ihoaghitihimaliktakut hapkua maiyagiyakut ingolgamiitlo okaotjiyioyoghanik katimayigalaat. Hatkitihimayavut hapkua inolgamiit ataniktokoivlogit ihomaghotighanik tatvanganin ilitugivalialiktavut kanogitonik ayoghaotigivagaitnik.

Hapkua ayoghaotigikatakpagait ilihagomayot, aolagomayot ikkayoktighakagomik taonani kaplunaat nunnatni, kihiani inniktigomik ilihaktamingnik otigomayot hamunga nunamingnot, kihiani nayogomangitait illattik innugiakpalakpakmata nayogait iglumingni innugiakpalagangata. Otigomainaktot hamunga nunagigamiku havaghaghioklotik. Hamani havaghakainaktok havaghaitnik hapkua ilihatiaghimayot, ihagiatinaktot havaktoghanik, kihiani iglughakangitpangmata havagomayot nayogaghaitnik. Una iglu pingahuliknik igluakaktok tatja ublumi $450 000 akkitotigiyok. Kiali taimagalok akkiliktokniakmago?  Uvagotli hamlatkuni okaghimaliktugot igluliogungnaktugot akkitoninganik imma $150 000-200 000 talamol, mikkitkiyanik tungaviliokata nunami iglutighaitnik ikayogungnaktugot attokiktotighaitnik iglup akkighaitnik tatvanga iglulikikjuakuniit. Taima ihomatigiyagaloakut mikkiyonik igluliokataklogit inolgamiit tatva nuttakiokataligomik, angiklilagungnaktait igluttitik.

Tatvalo inuit uvaptittut hapkualo naonaiyaiyioyot tikkikataktot havagiaktughotik hamanighayoitot malgoknik ukkiunik hamanikataffukpaktot, niovigaingupta igluutighaptingnik maniliokutigingmilugo niovgotigikataktavut aolaknialigaingupta. Taimatot ihoatkiyaoniaknahugiyagaluaga igluliokpakumik. Opaotiyungnaktaga una Martin [Raillard, atanioyok tatvani CHAR-kuni okaotilugo tatva tikkitvioyungnagupta ayungitomik mikkiyunik iglulioknikmik okakatigiyungnaktavut. Taimatot iliitogivalianiagapta havakatitkalo taima havagivaliayungnaktagaloakut ikkayoktigittiaklota. 

Cambridge Bay, Nunavut – Taken by Danita Catherine Burke

Koanakpiaktok una Marla Limousin okakatigiyungnagapku kiokatakmatlu appikutigiyamnik onipkaliogaghimik uvani makpikalioktaoniaktomi. Tatvalo koanaktot ukkua POLAR-kut CHARS-kutlo kaitkoihimangmata havakvikmingnot takkuyaktokoivlotik havakvigiyamingnik; Hamlatkut Ikaluktutiami polagiaghimagama Ikaluktutiamut takkuyaktoigama nunaliitni; Koanakut ukkua Nunavumi Naonaiyaiyioyonik Hannavioyok (NRI-kut) hivonighikatakmata; ukkualu koyagitiaktatka European Union-kut Horizon 2020 Katutikatigit naonaiyaiyioyunik havakvioyot una Marie Sklodowska-Curie itkaomavlugo ikkayohiakviovaktot manighanik ikkayotighanik polagiakutighanik

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s